Hiidenmaa
Hiidenmaa eli Hiiumaa on Viron
pienin maakunta. Hiidenmaa käsittää Viron toiseksi suurimman
saaren luotoineen, yhteensä 1024 neliökilometriä.
Asukkaita on noin 12 000, joista on 99% vironkielisiä.
Hiidenmaan ja mantereen välinen etäisyys on 22 km.
Hiidenmaalle
pääsee pienellä autolautalla, joka lähtee
mantereelta Rohukülan
satamasta, Haapsalun lähellä.
Hiidenmaalla on yksi kaupunki, Kärdla, joka on myös maakuntakeskus. Kuntia on neljä: Emmaste, Kõrgessaare, Käina ja Pühalepa
Hiidenmaa oli Viron ruotsalaisten entinen asuinalue (vuoteen 1944). Toisen maailmansodan seurauksena Hiidenmaan ruotsinkielinen väestö siirtyi pääosin Ruotsiin.
Tyypillistä Hiidenmaan luonnolle on metsä. Hiidenmaa onkin Viron metsäisin maakunta. Metsän peittämää on 70 % saaren pinta-alasta. Runsaat katajapensaikot ovat tavallisia erityisesti saaren rannikkoalueilla. Hiidenmaan korkein kohta on 68 m, merenpinnasta, sisämaassa nummia ja soita, rannikolla rantatärmiä ja dyynejä, 15 pientä järveä ja luotojen suojelualue.
Hiidenmaan nähtävyyksistä tunnetuimpia ovat: Kõpun majakka (toimivista maailman kolmanneksi vanhin, rak. 1505), kirkot (esim. Pühalepan,1200-luku ja Reigin, 1802), kartanot (mm. Emmaste, Suuremõisa), Hiidenmaan kotiseutumuseo (Kassarissa), Aino Kallaksen kotimuseo (Kassarissa) Mihklin talonpoikaismuseo (Tahkunassa), vanhoja tuulimyllyjä eri puolilla saarta
Elinkeinoista ovat edelleenkin tarkeimmät maatalous, kalastus ja kalanjalostus sekä metsätalous, puunjalostus ja matkailu.
Hiidenmaalla on yksi kaupunki, Kärdla, joka on myös maakuntakeskus. Kuntia on neljä: Emmaste, Kõrgessaare, Käina ja Pühalepa
Hiidenmaa oli Viron ruotsalaisten entinen asuinalue (vuoteen 1944). Toisen maailmansodan seurauksena Hiidenmaan ruotsinkielinen väestö siirtyi pääosin Ruotsiin.
Tyypillistä Hiidenmaan luonnolle on metsä. Hiidenmaa onkin Viron metsäisin maakunta. Metsän peittämää on 70 % saaren pinta-alasta. Runsaat katajapensaikot ovat tavallisia erityisesti saaren rannikkoalueilla. Hiidenmaan korkein kohta on 68 m, merenpinnasta, sisämaassa nummia ja soita, rannikolla rantatärmiä ja dyynejä, 15 pientä järveä ja luotojen suojelualue.
Hiidenmaan nähtävyyksistä tunnetuimpia ovat: Kõpun majakka (toimivista maailman kolmanneksi vanhin, rak. 1505), kirkot (esim. Pühalepan,1200-luku ja Reigin, 1802), kartanot (mm. Emmaste, Suuremõisa), Hiidenmaan kotiseutumuseo (Kassarissa), Aino Kallaksen kotimuseo (Kassarissa) Mihklin talonpoikaismuseo (Tahkunassa), vanhoja tuulimyllyjä eri puolilla saarta
Elinkeinoista ovat edelleenkin tarkeimmät maatalous, kalastus ja kalanjalostus sekä metsätalous, puunjalostus ja matkailu.