Võrumaa
Võrumaa eli Võrun maakunta sijaitsee
Kaakkois-Virossa. Võrumaan rajanaapurina idässä
on Venäjä ja etelässä Latvia. Võrumaan pinta-ala on 2 603
km² ja asukkaita hieman alle 40000. Maakunnan keskuspaikka ja
pääkaupunki on Võru.
Nykyiseen Võrun maakuntaan kuuluu myös osa Setumaasta.
Võrumaa on maastoltaan kumpuilevaa vaihtelevaa ja sen luonnolle on tyypillistä kukkulat, syvät laaksot ja 191 järveä (Viron syvin järvi Rõuge Suurjärv, 38 m).
Võrumaalla sijaitsevan Haanjan mäkialueella on Etelä-Viron yksi tunnetuimpia nähtävyyksiä Suur Munamägi, joka on 318 m korkea ja johon on rakennettu 29 metriä korkea näkötorni. Alueella on myös useita luonnonsuojelualueita: Karulan kansallispuisto, Paganamaan maisemansuojelualue ja Haanjan luonnonpuisto, Kellamäen suonsuojelualue, Kirikumäen ja Kisejärven järviensuojelualueet sekä Piusa-joen laakso.
Muita nähtävyyksiä ovat Kreutzwaldin puisto ja muistomerkki Võrussa, Rõugen ja Vastseliinan kirkot, useita kartanoita puistoineen (Vana-Antsla, Väimela, Järvere, Ruusmäe), Kütiorg, Setun runonlaulajien patsas Obinitsassa ja setukaiskylät.
Võrumaa on maastoltaan kumpuilevaa vaihtelevaa ja sen luonnolle on tyypillistä kukkulat, syvät laaksot ja 191 järveä (Viron syvin järvi Rõuge Suurjärv, 38 m).
Võrumaalla sijaitsevan Haanjan mäkialueella on Etelä-Viron yksi tunnetuimpia nähtävyyksiä Suur Munamägi, joka on 318 m korkea ja johon on rakennettu 29 metriä korkea näkötorni. Alueella on myös useita luonnonsuojelualueita: Karulan kansallispuisto, Paganamaan maisemansuojelualue ja Haanjan luonnonpuisto, Kellamäen suonsuojelualue, Kirikumäen ja Kisejärven järviensuojelualueet sekä Piusa-joen laakso.
Muita nähtävyyksiä ovat Kreutzwaldin puisto ja muistomerkki Võrussa, Rõugen ja Vastseliinan kirkot, useita kartanoita puistoineen (Vana-Antsla, Väimela, Järvere, Ruusmäe), Kütiorg, Setun runonlaulajien patsas Obinitsassa ja setukaiskylät.